100 vuotta
muistoissa mukana

Olemme jakaneet suomalaisten muistoja jo 100 vuotta. Vuosiin on mahtunut lukematon määrä jaettuja ilon hetkiä.

Aikana, jolloin viestiminen ja yhteydenpito on helpompaa kuin koskaan, vahvistuu myös perinteiden rooli. Teksti- ja kuvaviestit siirtyvät puhelimesta toiseen sekunneissa, mutta kortit voivat välittää paljon muutakin kuin viestin. Ne välittävät tunteita.

Kortti edustaa huomioonottamista, välittämistä, ilahduttamista sekä yhdessäoloa myös suurissa elämän käänteissä. Se säilyttää muistot vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan. Se on henkilökohtainen, käsinkosketeltava side ihmisten välillä ja olemme ylpeitä siitä, että saamme olla osana jakamassa niin juhla- kuin arkipäivän hetkiä.

Paletin historia pohjautuu tuotteisiin, jotka suomalaiset tunnistavat omakseen. Kotimaiset taiteilijat tuovat kortteihin syvyyttä ja kansainvälinen kumppanuus Hallmarkin kanssa varmistaa aina kiehtovimmat materiaalit. Jo 100 vuoden ajan olemme luoneet suomalaista postikorttikulttuuria, joka elää yhä vahvana ja voimissaan.

100-vuotinen Paletti

Paletin historiaa, trendejä ja avainkohtia kymmenen vuoden välein.

Teksti: Markku Laakso

1920

1920 - LUKU

Luterilainen Kirja ja Taidekauppa Osakeyhtiö perustettiin 8.5.1922 Hämeenlinnassa. Tukkuliikkeen yhteydessä sijaitsi myös vähittäismyymälä. Muutaman vuoden kuluessa yhtiön omistus siirtyi kokonaan E.J. Laaksolle. Tuotevalikoimaan kuuluivat uskonnolliset taidetuotteet, kastetodistukset, taidejäljennökset ja postikortit. Postikortit olivat hyvin tärkeä yhteydenpidon väline, puhelimia oli tuolloin vielä harvoilla.

1930 - LUKU

Yleismaailmallinen lama kaatoi lähes koko yrityksen. Vähittäiskauppa lopetettiin ja tuonnista luovuttiin. E.J. Laakso myi muiden kustantajien tuotteita lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Hänelle kehittyi hyvä vaisto siitä, mikä käy kaupaksi: ”Kansaa ei pidä yrittää kasvattaa.

1940

1940 - LUKU

Talvi- ja jatkosodan aikana kaikille suomalaisille tulivat tutuiksi sanat ”täällä jossakin”. Viestejä kirjoitettiin valtava määrä, pelkästään jatkosodan aikana kotien ja rintaman välillä kulki 850 miljoonaa kirjettä ja korttia. Yhteyden säilyminen oli yksi sodan voittajista. Taiteilija Arnold Tilgman perusti Oy Paletti Ab:n vuonna 1942. Sota oli opettanut suomalaiset kirjoittamaan ja korteille oli kysyntää. Kultausta ja pateettista sisätekstiä sisältävät äitienpäiväkortit yleistyivät. Sodan jälkeen alkoi perinne, jossa joulukorteilla tuettiin hyväntekeväisyyttä. Yksi tunnetuimmista oli Tuberkuloosin vastustamisyhdistys, jonka joulumallistossa oli paljon Martta Wendelinin kuvituksia.

1950 - LUKU

Yrityksen toimintaan tuli mukaan toinen polvi, E.J. Laakson pojat. Uusia kontakteja luotiin ulkomaille ja painatusoikeuksia hankittiin lisää, mm. Jenny Nyström, Lars Carlson (=L.C. ja Fingal). Kun korttien tuonti 1959 vapautui, Paperitaide teki ensimmäisen messumatkan Frankfurtiin. Ensimmäiset värilliset maisema- ja paikkakuntakortit ilmestyivät markkinoille.

1960

1960 - LUKU

Ulkomaiset kortit valtasivat alaa ja suomalaisten taiteilijoiden rooli pieneni. Amerikkalainen vaikutus kasvoi: Kaksiosaisten korttien osuus lisääntyi, isänpäivästä tuli uusi sesonki ja korttitelineet myymälöissä yleistyivät. Matkailukorttien buumi alkoi.

1970 - LUKU

Anglosaksisen korttikulttuurin vaikutus kasvoi entisestään: huumorin käyttö lisääntyi, korttien tekstit pitenivät ja tulivat empaattisemmiksi. Joulukorteissa säilyi edelleen suomalaisten taiteilijoiden ja kuvaajien kädenjälki. Suomalaiset halusivat edelleen lähettää jouluna postikortteja, vaikka muualla maailmassa suunta oli kaksiosaisiin joulukortteihin. Sarah Kay -kortit olivat maailmanlaajuinen menestys, erityisesti Suomessa! Paperitaide aloitti tuotannollisen toiminnan.

1980

1980-LUKU

Korttien käyttö lisääntyi voimakkaasti 1980-luvulla ja erityisesti sen loppupuolella. Laajeneva päivittäistavarakauppa alkoi myydä myös kortteja samalla kun korttien esillepano ja korttitelineet kehittyivät. Sukupolvi vaihtui Paperitaiteessa ja panostus kortteihin kasvoi investoimalla tuotantoon, solmimalla yhteistyösopimuksen SPR:n kanssa ja lisenssisopimuksen Hallmarkin kanssa. SPR:n kanssa lanseerattiin myös ystävänpäivä uutena korttisesonkina sekä PMM (postimaksu maksettu) -kortit osana SPR:n joulukorttimallistoa.

1990 - LUKU

Korttien käyttö Suomessa saavutti tähänastisen huippunsa 1990-luvun lopulla. Sitten kännykät ja tekstiviestit yleistyivät ja alkoivat vähitellen pienentää erityisesti postikorttien kysyntää. Tytäryhtiöitä perustettiin Viroon (1991), Latviaan (1993), Liettuaan (1993) sekä Pietariin (1994). Paperitaide osti Rautakirjalta Paletin korttiliiketoiminnan ja Paletti-nimen. Yrityksen nimi muuttui vuonna 1997 Paletti Oy:ksi. Paletti sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Kaksiosaisten korttien tekninen laatu muuttui, niissä käytettiin aiempaa enemmän erikoiskartonkeja sekä erilaisia käsittelyjä (folio, preglaus, stanssaus, kiilto, hile). Korttien rinnalle tuli muitakin tuotteita, kuten lahjapapereita ja -kasseja, tarroja, muistikirjoja ym.

2000

2000 - LUKU

Tiivis yhteistyö ruotsalaisen Pictura Ab:n kanssa käynnistyi. Paletin toiminnot keskitettiin Hämeenlinnaan, ja yrityksessä panostettiin tietotekniikkaan ja logistiikkaan. Vähittäiskaupan keskittyminen lisääntyi ja massakanavien merkitys kasvoi. Esillepanoon ja kampanjointiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Suomalaisten ideoiden ja suomalaisten taiteilijoiden rooli kasvoi. Nuorten kuluttajien kiinnostus kortteihin pyrittiin säilyttämään.

2010 - LUKU

Paletissa saatiin sukupolven vaihdos päätökseen, vastuun otti neljäs sukupolvi.

2020 - LUKU

Korttien kulutus ja käyttö on pienentynyt, samoin niitä myyvien vähittäispisteiden määrä on vähentynyt. Korttien tulevaisuus askarruttaa. Korttien käytön taustalla oleva tarve ei ole kuitenkaan poistumassa. Ihmisten tarve pitää yhteyttää, jakaa muistoja ja osoittaa välittämistä on ikuista.

Juhlimme Helsingin Kirjamessuilla

Juhlistimme Paletin 100-vuotista historiaa
Helsingin Kirjamessuilla 27. – 30.10.2022.

 Osastoltamme löytyi onnenpyörä, josta messukävijät voittivat upeita Paletin tuotteita. Paletin taiteilijoista Minna Immonen, Anna-Mari West, Kaisa Rekinen ja Minna Lehväslaiho vierailivat osastolla tehden töitään messuvieraiden ympäröiminä. Messuosasto oli kuin ateljee, jossa käytiin polveilevaa keskustelua korttien kuva-aiheista, tyyleistä ja jopa korttien merkityksestä eilen ja tänään. Kiitos kaikille kumppaneillemme ja vieraillemme, että teitte juhliemme päänäyttämöstä elävän!

Kuvat ©Paletti
Kati Pekkarinen ja Satu Mäntylä

  
 
 

 

 

 

 

TORSTAI 27.10.

Kello 16–18

Taiteilija ja valokuvaaja Anna-Mari West tulosti paikan päällä kauniita korttejaan, joihin hän kirjoitti toiveiden mukaan yksilöllisiä lausahduksia, aforismeja ja toivotuksia.

PERJANTAI 28.10.

Kello 16–18

Taiteilija Kaisa Rekinen teki uniikkeja jouluisia paperikoristeita osastollamme. Vieraat saivat parhaat vinkit omiin koristeluihinsa.

LAUANTAI 29.10.

Kello 12–14

Kuvataiteilija Minna L. Immonen maalasi Paletin osastolla upeita akvarellejaan. Hän myös signeerasi työnsä ja ne olivat pääpalkintoina osaston onnenpyörän arvonnassa.

SUNNUNTAI 30.10.

kello 12–14
Kuvittaja ja taiteilija Minna Lehväslaiho maalasi osastolla tulevia töitään Paletin valikoimiin. Minna signeerasi myös omia joulukorttejaan!

Kortin tarina

Paletin juhlavuoden video kuvaa yhden kortin syntyprosessin alkaen taiteilijan inspiraatiosta ja kulkien halki tuotannon eri vaiheiden valmiiksi tuotteeksi saakka, haastattelujen ja musiikin siivittämänä. Tuotanto on syntynyt mediataiteilija Visa Knuuttilan, kuvataiteilija Minna Immosen, Paletti-Karton henkilökunnan ja freelancereiden yhteistyönä, Markku Laakson taustatuella ja itse kortin painatus Papermark Oy:n ja Ilvespainon sponsoroimana.

Seuraa palettia

#paletti100vjuhlavuosi #paletti100 #nostalgia #vintage #kuvittaja #onnea #kortti #kortit #postikortti #postikortit #onnittelukortti #onnittele #muista #välitä #ilahduta #kosketa #tunteidenvälittäjä #paletti #paletinkortit